maanantai 23. tammikuuta 2017

Kuvioista tuoteperheeksi

Painaisitko pääsi tällaiseen tyynyyn?
Värit loistavat heleinä ja taidokkaat kuviot vangitsevat katseen kankaanpainantapöydän päälle levitetyillä kankailla. Viivat ja muodot loihtivat kasveja, geometrisiä ornamentteja ja erilaisia eläimiä, kuten esimerkiksi koiria ja kirahveja.
  - Eikö olekin hienoja kuvioita, tekstiilialan kouluttaja Marjo Tuhkanen ihailee ylpeänä opiskelijoidensa tuotoksia.
  Kyseessä on syksyllä aikuisopiston tekstiilialan artesaanikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäiset kankaanpainantatyöt. Kurssi kuuluu tuotteen valmistus -opintokokonaisuuteen, jossa käydään läpi erilaisia tekniikoita.
  - Kuvioita on lähdetty kehittämään erilaisilla tekniikoilla. Olemme käyttäneet valokuvia, leimasimia, maalaamista filmille, rasterointia sekä pelkistämistä ja rikastamista, Marjo kertoo.
  Leimasimen tuottama kuvio löytyy esimerkiksi viereisen kuvan saniaiskuviosta.Valokuvatekniikkaa edustaa koiratekstiili. 
  Painokuvioiden kuivuessa on aika miettiä, millaiseen tuotteeseen kuvioita käytetään.
  - Samasta kuviosta tehdään kokonainen tuoteperhe. Vaihtoehtoina on esimerkiksi tyynyliinat ja kaitaliina tai vaikka paneeliverhot, Marjo kertoo.
  - Myöhemmin tuotteista järjestetään näyttelyn Luovan kampuksen tiloihin, Marjo kertoo.
Katso kuviot Facebook-sivultamme.
Teksti ja kuva Mika Nykänen

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Pöytälankut löytyivät riihestä

Pöytä on katettu.
Harvoin puuseppä saa tilauksen mukana materiaalit, joista itse tuote tehdään. Näin kävi Henrik Liljalle syksyllä, kun häneltä tilattiin kahdentoista hengen pöytä kelohirsitaloon. Tilauksen mukana tuli mahdollisuus käyttää tilan riihestä löytyviä ikivanhoja lankkuja.
  - Itse tila on ollut olemassa jo 1800-luvulla. Lankut ovat peräisin talon omasta metsästä ja ne ovat odottaneet riihessä talon isännän Martin koko eliniän, siis ainakin 65 vuotta. Kukaan ei tiedä milloin ne on sahattu, eli ne voivat olla todella vanhoja. Henrik kertoo.
  Henrik toi riihen orsilla vuosikymmenet odottaneet lankut pajaan ja liimasi niistä pöydän kannen.
  - Liimauksen jälkeen ne hieman vielä taipuivat, Henrik kertoo vanhan puun käyttäytymisestä.
  Henrik suunnitteli pöytään ns. norjalaisen nurkkasalvoksen, jota käytettiin norjalaistaloissa sen tiiveytensä takia.
  - Kuivuessaan salvos tiivistyy lukoksi ja paino tekee siitä vielä tiukemman. Valitsin sen myös siksi, että pöytä on purettavissa, onhan sen siirtäminen suuren koon vuoksi hankalaa, Henrik kertoo.
Lankut pajan lattialla.
  Pöydän lopullinen sijoituspaikka antoi raamit Henrikin suunnittelutyöhön. Talon päärakennuksen harmaat kelohirret ovat vanhimmillaan yli neljäsataa vuotta vanhat.
  - Tilaaja halusi pöydän olevan harmaa, joten lakkasin sen sävytetyllä lakalla. Pinta kestää pidempään lakattuna, koska mänty itsessään naarmuuntuu helposti.
  Lopputuloksena on talon omasta metsästä kaadetuista puista tehty juhlapöytä, jossa mennyt aika herää henkiin uudistuneessa muodossa.
  - Hain hieman modernia tyyliä tekemällä jaloista yhtä leveät kuin pöytätason, Henrik kertoo.

Teksti Mika Nykänen, kuvat Henrik Lilja










 

perjantai 16. joulukuuta 2016

Yllätyslahja japanilaisin vaikuttein

Koristeen voi asetella moneen eri asentoon.
Sini Rate tiesi heti, mitä tekisi, kun hänen siskonsa Lila kertoi haluavansa antaa anopilleen lahjaksi Sinin valmistaman seinäkoristeen.
  - Tiesin, että hän pitää japanilaisesta muotokielestä ja sisustuksesta. Niinpä päätin takoa kirsikkapuun oksan ja kukkineen. 
  - Lila antoi täysin vapaat kädet suunnitteluun. ainoa rajoite oli että koristeen koon pitää olla A4-arkin mittaluokkaa, Sini kertoo.
  - Hahmottelin aluksia luonnoksia paperille ja kokeilin erilaisia muotoja ihan ilman mitään malleja. Tutkiessani tarkemmin japanilaisia esikuvia ja huomasin, että piirroksieni olivat pehmeämpiä ja pyöreämpiä. Niissä oli paljon samaa kuin japanilaistyylisissä tatuoinneissa, Sini kertoo.
  Takominen osoittautui haastavammaksi kuin Sini oli olettanut.
  - Lähtökohta oli yksi rautatanko.Yksittäiset oksat piti haaroitettaa halkaisemalla ja kiertämällä erilleen. Monta kertaa meinasi usko loppua, kun oksat olivat katketa ohuuttaan, Sini nauraa. - Sen ainakin opin, että koskaan ei kannata luovuttaa.
  Sinin työ on myös näyttötyö kulttuurilähtöisen valmistamisen opintokokonaisuuteen. Työtään varten Sini on tutkinut japanilaista kulttuuria ja kirsikkapuun esittämistä japanilaisessa maalaustaiteessa.
  Lahjan saajalle koristeesta ei ole hiiskuttu mitään. Kun Sini on saanut tuotteensa dokumentoitua, Sinin sisko kääri koristeen pakettiin ja luovuttaa lahjan anopilleen ennen joulua. Japanilaishenkinen yllätys säilyy loppuun saakka.
Katso lisää kuvia Facebook-sivultamme.
Teksti ja kuvat Mika Nykänen

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Hollannista suomalaisen puun ytimeen

Franck ja Mick esittelevät sorvaustöitään.
Mick de Vriesin ja Frank Scholtenin kolmeviikkoinen vierailu Luovalle kampukselle muodostui matkaksi suomalaisen puun sieluun.
  - Saimme aivan uudenlaisen tuntuman puuhun. Opimme paljon siitä, miten puu soveltuu tuotteiden materiaaliksi, miten se käyttäytyy eri olosuhteissa ja miten sitä voi muokata, Mick kertoo ja esittelee sorvaamaansa lampunjalkaa.
  - Meidän koulutuksemme painottuu muotoiluun ja suunnitteluun. Tuotteiden valmistamista käytännössä me emme harjoittele juuri ollenkaan, Hollannin Arnhemissa Rijn Isselin oppilaitoksessa tuotteen muotoilua opiskelevat pojat kertovat.
  Luovalla kampuksella Mick ja Frank harjoittelivat Manu Semannin ja Alpo Kankaan johdolla puun työstämistä ensin käsityökaluilla ja kokeilivat sitten erilaisia koneita.
  Haastavin harjoitustyö oli lohenpyrstöliitoksilla varustetun rasian valmistaminen.
  - Liitoksiin ei ole käytetty liimaa lainkaan, Mick ja Frank kertovat ylpeinä.
Ei liimaa lohenpyrstöliitokseen.
  Harjoitustöihin kuului myös erilaisten sorvausmenetelmien kokeilemista. Frank sorvasi puumosaiikista lautasia, Mick teki lampunjalkoja ja koristepuita. 

  Yksi asia jäi kuitenkin tekemättä väärinkäsityksen takia.

  - Olisin halunnut tehdä suomalaisen pesäpallomailan, mutta joku sanoi, että lentokoneeseen ei saa viedä niitä, Mick harmittelee viimeisenä päivänä.
  - No, ei ehkä matkustamoon mutta ruumaan kyllä, Manu korjaa.
  Vapaa-ajalla pojat tutustuivat Jyväskylän museoihin ja pyöräilivät lähiseuduilla.
  - Kävimme Pandan tehtaanmyymälässä Vaajakoskella kahdesti. Ensimmäisellä kerralla se vain oli kiinni, pojat nauravat.
  Lähtöpäivänä kolme viikkoa tuntuu lyhyeltä ajalta.
  - Olen todella tyytyväinen, että päätin lähteä tänne, Mick sanoo ja pakkaa sorvatun suomalaisen kuusen laukkuunsa.



Teksti  Mika Nykänen, kuvat Mika Nykänen ja Frank Scholten




tiistai 8. marraskuuta 2016

EuroSkills-kilpailut lähestyvät



Heli Mäkinen, ota yhteyttä
jos olet kiinnostunut
kilpailutoiminnasta.
Olen EuroSkills ekspertti eli Suomen ammattitaitomaajoukkueen tuomari Muoti ja Vaatetus lajissa. Valmennan myös lajin kilpailijoita. Olemme kokoontuneet Kankaalla syksyn aikana kolme kertaa. Lajimme on parikilpailu ja joukkueeseen kuuluvat Jenni Ranta Jyväskylästä ja Katriina Ruokanen Rovaniemeltä. 
 Seuraavat EuroSkills -kilpailut pidetään Göteborgissa 1-3.12.2016 eli noin kolmen viikon kuluttua. Olimme 4.11.2016 Säätytalolla Helsingissä joukkueen lähettämistilaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen lähetti ammattitaitomaajoukkueen matkaan.

Kilpailutehtävänä on 5 moduulia. Ensimmäinen on etätehtävä, joka tehdään ennen kilpailua. Siinä pitää tutkia teemaa Street Fashion ja erityisesti liivejä sekä housuja, värejä, muotoja ja
Katriina ja Jenni Säätytalolla edustuspuvuissa.
malleja. Työvaateyritys Jobman Ruotsista on meidän pääsponsori. Toisessa moduulissa valmistetaan Jobmanin kaavoista työhousut. Niitä onkin harjoiteltu pitkin syksyä. Aikaa leikkuusuunnitelman tekoon Grafis-asetteluohjelmalla, leikkuuseen ja ompeluun sekä viimeistelyyn on 6 tuntia. Tämä tehtävä kuuluu Jennille ja hän pääseekin jo tavoiteajan alle J
Jenni piirtää teknistä kuvaa ja Katriina viimeistelee kaavoja.
Leireilimme viikonloppuna Kankaalla.
Kolmannessa moduulissa suunnitellaan kolmet housut ja kolme liiviä Street Fashion teemaan. Materiaalivaihtoehdot tulevat Jobmanilta. Mukana on myös Mystery Box. Sen sisältö saadaan tietää vasta ensimmäisen kilpailupäivän aamuna. Laatikosta valitaan suunnitteluun vähintään kaksi asiaa liiviin ja yhteensä pitää käyttää vähintään neljää artikkelia. Suunnittelutehtävän toteuttaa Katriina. Yksi liiveistä valmistetaan seuraavana päivänä.

Katriina ja Jenni tekevät yhdessä kaavoituksen ja leikkuun liiviin. Leikkuun jälkeen Katriina ompelee liivin ja Jenni piirtää teknisenkuvan liivistä. Jenni tekee Bayer Prenstationin PowerPoint-ohjelmalla, joka esitetään seuravana päivänä eksperteille ja toisille kilpailijoille.
Pidämme harjoituskilpailun 14-16.11.2016 klo 9-16 Kankaalla.
Tervetuloa katsomaan.
Teksti ja kuvat
Heli Mäkinen

perjantai 4. marraskuuta 2016

Riman yli kohti kalusteita

Puun hehkua Luovan kampuksen aulassa. 
Rimasta on moneksi. Myös tuoliksi. Tämän todistavat kalustealan ensimmäisen vuoden opiskelijat Luovan kampuksen toisen kerroksen aulaan pystyttämällään näyttelyllä. 
  Nähtävillä on valikoima istuimia, joiden lähtökohtana on rautakaupan vakiorimat ja tavalliset kokoonpanoruuvit. Opiskelijoiden haasteena on ollut luoda vähistä elementeistä mielenkiintoisia ja kekseliäitä istuimia, joita myös kelpaa katsella.
  Lopputuloksena on rohkeita ja ennakkoluulottomia jakkaroita, penkkejä ja käsinojallisia lepotuoleja. Olennainen piirre istuimissa on se, että niitä ei ole jälkikäsitelty mitenkään, mikä korostaa rakenneratkaisuja ja konstruktiota.
  - Muodonanto ja prototyypin innovatiivinen ideointi olivat tehtävän keskiössä. Tavoitteena ei ollut niinkään vielä täydellisesti toimiva tuote, vaan haastavien rakenteiden tutkiminen, kouluttaja Riku Himanen kertoo.
  - Olen tyytyväinen lopputulokseen. Esillä on monipuolinen kokonaisuus erilaisia töitä. On myös hienoa, että opiskelijat innostuivat piirtämisestä. Tämä ennakoi hyvää tulevia tuotteita ajatellen, sillä kuten tiedetään, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Riku kertoo prosessista.
  Näyttelyssä on esillä myös opiskelijoiden teknisiä piirustuksia ja osaluetteloita. Myös projektiopiirrokset eri mittasuhteissa kuuluu harjoitukseen. Tutkinnonosat, joihin harjoitustyöt kuuluvat, ovat puutyön perusteet, työn suunnittelu ja tekninen piirtäminen.
  Tervetuloa ihailemaan paikan päälle Luovalle kampukselle.


Teksti ja kuvat Mika Nykänen




perjantai 28. lokakuuta 2016

Opetusministerin lasinaluset loppusuoralla

Hollantilaiset vaihto-opiskelijat Mark 
ja Frank pääsivät myös urakkaan.
Puuvaha loiskuu, kun Luovan kampuksen opiskelijat viimeistelevät puisia lasinalusia Luovan kampuksen maalaamossa. Meneillään on hikinen rutistus, jossa neljä ja puoli sataa lasinalusta saa päälleen läpikuultavan puuvahan.
  - Jos näette alusen, jossa puunsyyt menevät vinoon, heittäkää se pois, opettaja Manu Semann ohjeistaa opiskelijoita laaduntarkkailussa.
  Aluset on valmistettu liimaamalla värjättyä koivuviilua saarnin kanssa kerroksittain, jolloin sahattuna alusiin muodostuu puunsyiden ja värillisten osien raitakuvio. Erilaisia raitamalleja syntyi yhdeksää sorttia, yksi niistä on sateenkaari.
  - Sateenkaarimalliin otimme mallia Pyryn Bob Marley-hupparin värityksestä, Manu kertoo ja puualan opiskelija Pyry Purojärvi myöntää tyytyväisenä tapahtuneen ja nostaa alusia ritilälle kuivumaan.
  Tekstiiliosastolla tunnelma on huomattavasti rauhallisempi. Kaikki neljäsataaviisikymmentä huovutettua lasinalusta on pakattu ja luetteloitu valmiiksi laatikkoon.

  - Lasinaluset toteutettiin osana kiertopajoja opintojen alussa, Mari Raiskila kertoo. – Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat siis olleet tekemässä näitä.
  Huovutetuissa lasinalusissa ei ole yhtään täsmälleen samanlaista, sillä jokainen on tehty alusta loppuun erilaisia ideoita hyödyntäen.
  Lasinaluset matkaavat Jyväskylän paviljongissa 1.-2.11. järjestettävään #ammatti16 -seminaariin, jossa ne pakataan osallistujille jaettavaan pikkujoululahjaan. Yksi lasinalusten tuleva onnellinen omistaja on opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. 
  - Pakettiin tulee mukaan jouluisiin juomiin liittyvää tarviketta, koulutuspäällikkö Helena Kunnas paljastaa.
  Tästä kenties ensi viikolla lisää.


Teksti ja kuvat Mika Nykänen