perjantai 17. marraskuuta 2017

Damaskusterästä kirjastoon

Eeron oma logo koristaa terää.
Luovan kampuksen opiskelijat toteuttavat Jyväskylän kaupunginkirjastoon näyttelyn, jossa opiskelijoiden valmistamat tuotteet ottavat vaikutteita Suomen itsenäisyyden satavuotiaasta historiasta. Mukana on tuotteita niin vaatetuksen, tekstiilin, puun kuin metallin taitajien käsistä.
 Opiskelijat ovat tutkineet eri vuosikymmenien tyyliä ja historiallisia tapahtumia ja pyrkineet sulauttamaan ajan henkeä omiin visioihinsa.
  Metalliartesaaniksi opiselevan Eero Heimosen tuote on damaskus-teräksestä valmistettu veitsi. Damaskus-, tai toiselta nimeltää damastiteräs, on ikivanha teräksen valmistustapa, jossa kuuennettu teräs taitetaan ja taotaan kerroksittaiseksi rakenteeksi. Tällä tavoin saadaan erittäin kestävää ja terävää ainesta esim. miekkojen ja veitsien teriin.
  - Kerroksia tuli kolmesataa kaksikymmentäneljä, Eero sanoo vaatimattomasti, kun kysyn montako siivua metallia on terässä.
  - Kuviointi syntyy hiiliteräksen ja nikkeliteräksen vaihtelusta, Eero valottaa damaskusteräkselle ominaista ulkonäköä.  Kahvan Eero tehnyt hirvensarvesta, jonka hän hankki ystävältään.
  Näyttely avataan 4.12. Jyväskylän kaupunginkirjaston tietotorille. Tervetuloa ihastelemaan.
Teksti ja kuvat Mika Nykänen

torstai 9. marraskuuta 2017

Photoshop sai Hannan liekkeihin

Minja teki Hannasta Avatar-hahmon.
Luovan kampuksen toisen vuoden valokuvauksen opiskelijat päästivät mielikuvituksensa valloilleen ja kokeilivat luovia menetelmiä henkilökuvan muokkauksessa. Kuvankäsittelyn kurssilla opeteltiin kuvatasojen liittämistä ja sulauttamista toisiinsa erilaisia tekniikoita hyödyntäen.
Hannan hiukset alkoivat savuta Marin käsitelyssä.
  Minja Möttönen ja Mari Tamminen ottivat lähtökohdakseen luokkakaverinsa Hanna Hämäläisen ja kuvasivat häntä studiossa suunniteltu kuva mielessään. Marin mielessä oli kuva hahmosta, jonka pää olisi savun ja liekkien peitossa, kun taas Minja halusi siirtää Hannan Avatarin maailmaan.
  - Vaihdoin taustavärin sekä hameen värin, lisäsin liekit ja valohohdetta liekkien ympärille ja iholle, Minja kertoo.
  Mari puolestaan väritti kynnet ja huulet ja rakensi hahmon silmät kokonaan uudestaan. Hiusten päälle Mari loihti erilaisista liekkikuvista fantasiahiukset, joista nousee savua.
Marin kasvot Clara espanjalaisen päässä.
  Toinen tehtävä oli liittää luokkakaverin kasvot vanhaan maalaukseen. Hanna valitsi pohjaksi Frans Pourbousin muotokuvan Isabella Clara Eugenia espanjanlaisesta ja liitti siihen studiossa kuvatut Marin kasvot. 
  - Kasvot piti kuvata samassa kulmassa kuin maalauksessa. Samoin valon tuli olla voimakkuudeltaan ja suunnaltaan vastaavanlainen, Hanna kertoo.
  Kun kasvot oli irrotettu omasta taustastaan, ne siirrettiin maalauksen päälle ja skaalattiin sopivan kokoisiksi.
  Tämän lisäksi kasvojen väriä ja kontrastia piti muokata pohjakuvaan sopivaksi, mikä saatiin aikaan erilaisilla säätötasoilla.
  Viimeisenä vaiheena valokuvattujen kasvojen päälle liitettiin maalauskankaan tekstuuria luomaan aitouden vaikutelmaa.
 
Teksti Mika Nykänen, kuvat Minja Möttönen, Mari Tamminen ja Hanna Hämäläinen

perjantai 13. lokakuuta 2017

Liberecistä Valon kaupunkiin



Metallipajassa tehtiin mm. rannekoruja Tanno
Tammisen johdolla.
Valon kaupungissa.
Viimeiset ryhmäkuvat ja sitten kohti Helsinkiä ja lentokenttää. Kahden viikon vierailu Luovalla kampuksella on ohi ja kahdeksalla tshekkiläisellä opiskelijalla on edessä paluu kotiin Liberecin huonekalu- ja sisustussuunnittelun oppilaitokseen. Päivät Jyväskylässä ovat olleet täynnä opiskelua ja suomalaiseen elämänmenoon tutustumista ja kaiken huippuna oli osallistuminen Valon kaupunkiin omilla teoksilla.
  - Meille oli suuri haaste päästä osaksi Valon kaupunki-tapahtumaa, ryhmän opettaja Jitka Madlova kertoo. - Oli mahtavaa nähdä kuinka ihmiset katselivat teoksiamme ja kuinka lapset leikkivät niillä.
  Työskentely valoteosten parissa mahdollisti uudenlaisen työskentelytavan, sillä Liberecissä opiskelussa painottuu pääasiassa suunnitteluun. Käytännön työ erilaisten materiaalien parissa oli opiskelijoille virkistävä kokemus.
  - Meillä projektit kestävät paljon pidempään ja niihin yhdistetään monenlaisia kursseja. Täällä pääsimme keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, joten työskentely oli paljon intensiivisempää.
Opiskelijat innostuivat käytännön pajatyöskentelystä niin kovasti, että opettaja metallialan opettaja Tanno Tamminen sai jäädä tunneiksi ylitöihin näyttämään takomisen saloja.
  - He eivät halunneet lähteä koulusta ennen kuin kaikki oli saatu valmiiksi, Jitka kertoo.
  Suurin osa ajasta meni puuosastolla, missä opiskelijat perehtyivät erilaisiin puulajeihin ja työstivät omat teoksensa Valon kaupunkia varten.
  - Opiskelijat saivat höylätä ensimmäistä kertaa ja kokeilla eri tekniikoita, puualan opettaja Manu Semann kertoo. 
  Höyläämisestä syntyi pallomainen Sun -teos, jonka pinta muodostuu ohuista lastuista ja niihin heijastetusta valosta.
  Muotoilualalle suuntautuvat opiskelijat tutustuivat Luovan kampuksen lisäksi myös tietenkin Alvar Aallon tuotantoon eri puolilla Jyväskylää mukaan lukien Säynätsalon kunnantalon ja Muuratsalon koetalon.
  - Jyväskylä on Alvar Aallon kaupunki ja me rakastamme Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua, Jitka ihailee.
  Kotona Liberecissä odottavat opinnot, joiden jälkeen edessä on työelämä tai jatko-opinnot yliopistossa. Jyväskylä teki kuitenkin pysyvän vaikutuksen nuoriin. 
  - Tämä oli elämäni paras matka. Toivottavasti pääsen vielä joskus takaisin Suomeen, Katerine Hofmanova sanoo.
Teksti ja kuva Mika Nykänen



tiistai 19. syyskuuta 2017

Huippukuvaaja opastaa Luovan kampuksen opiskelijoita

Tunnelmia perjantain aloitustapahtumasta. Henkilökuvassa 
Jesper Bange (Bond), Simo Peteri (JAO), sekä Rami Hanafi.
JAO:n valokuvauksen opiskelijoille avautui perjantaina asiantuntijaluentojen myötä ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ja osallistua ison yrityksen kuvabrändäykseen. Bond-agency, valokuvaaja Rami Hanafi ja JAO toteuttavat syys-lokakuun aikana uuden oppilaitoksemme Gradian näkyvyyssuunnitelman.
   Rami mursi opiskelijoiden jännitystä kertomalla kuviensa kautta omasta urastaan. Suurin kiittäminen ja motivaattori uralle on ollut oma äiti. Suomen parhaimmistoon kuuluva kuvaaja peräänkuulutti rajojen rikkomista ja totesi että liian usein kuvaukset tehdään tutusti ja turvallisesti. Tällöin lopputulemana kuvista tulee tylsiä.
  JAO:n kuvaajat aloittavat kuvaustehtävien toteuttamisen tällä viikolla ja tulevat saamaan häneltä kuun lopussa välikritiikkiä ja lisää ohjeita työtään helpottamaan.


Teksti ja kuvat Anne Haimakainen

perjantai 25. elokuuta 2017

Kirjastonäyttelyn suunnittelu alkoi


Joonas Järvisen ryhmä laatii julistetta 1960-luvusta.
Luovan kampuksen opiskelijat näyttävät joulukuussa, miten Suomen itsenäisyyden ajan vuosikymmenten tyylit inspiroivat heitä käsityöläisinä. Opiskelijat rakentavat Jyväskylän kaupunginkirjaston tietotorille omia tuotteita ja ajan henkeä esittelevän näyttelyn nimeltään "Tietoa ja muotoa - Satavuotias Suomi artesaaniopiskelijan silmin". Näyttely avataan itsenäisyyspäiväviikolla 4.12.2017.
  Opiskelijat hakevat innoitusta muotoilun ilmiöistä ja historian tapahtumista kukin tavallaan ja valmistavat oman alansa tuotteen. Näyttelyssä tuotteet ovat esillä eri vuosikymmenten muotoilua ja historiallisia tapahtumia esittelevien tarinoiden rinnalla.
  Näyttelyn suunnittelevat ja toteuttavat käsi- ja taideteollisuusalan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat aikuisopiston pukeutumisneuvojien kanssa.
  Projekti alkoi vuosikymmenten arpomisella eri ryhmille, minkä jälkeen ryhmät ovat hankkineet tietoa omasta aikakaudestaan. Tietoa on haettu politiikasta, muotoilusta, kansan elämästä ja historiallisista tapahtumista. Kukin ryhmä siivilöi omasta mielestään tärkeimmät asiat ja kasaa posterin, joka muotoillaan aikakauden henkeä kuvastavaksi.
  Samalla jokainen ideoi ja suunnittelee omaa tuotetta, jossa aikakaudesta ponnahtanut ajatus tulee näkyväksi. Myöhemmin syksyllä nähdään, millaisia luomuksia he ovat saaneet aikaan.
  Kirjaston tilaama näyttely on suunnattu erityisesti Jyväskylän koululaisille, jotka saavat näyttelystä mielenkiintoisen vierailukohteen historiantunnille.
Teksti ja kuva Mika Nykänen


 


keskiviikko 16. elokuuta 2017

Esikuvan jäljillä opintojen alkuun

Valokuvauksen opiskelijat Ratamossa.
Luovan kampuksen lukukausi on taas pyörähtänyt käyntiin täydellä tohinalla. Uudet ryhmät ovat löytäneet perille Kankaan rakennustyömaiden läpi ja aloittaneet matkan kohti luovien taitojen maailmaa. Ohjelmassa on ollut orientaatiota alalle ja tutustumista Jyväskylän tarjoamiin museoihin ja näyttelyihin.
  Käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijat kävivät tutkimassa Suomen käsityön museon aarteita ja piirsivät inspiraation aiheita tuleviin töihinsä. 
  Valokuvauksen opiskelijat puolestaan ottivat startin opinnoilleen tutustumalla Esa Ylijääskön November is a beginning -näyttelyyn galleria Ratamossa. Esa on valmistunut samasta opinahjosta vuonna 2010 ja tarjoaa oivan esikuvan alalle tuleville nuorille valokuvaajanaluille.
  Syyrian sotaa Turkkiin paenneiden kurdien elämää Istanbulissa kuvaava näyttely veti opiskelijoiden ilmeet vakaviksi.
Kuva syyrialaistytöstä kiinnitti Jessen
huomion.
  - Näyttely inspiroi valokuvaamaan, ehdottomasti, Jesse Liimatainen pohti kuvien äärellä. - Tämä on tunteita herättävää valokuvausta maailman ongelmista.
  Äänekoskelta kotoisin oleva Jesse tuli opiskelemaan valokuvausta, koska haluaa kehittää kuvallista osaamistaan. Monia taiteenlajeja hallitsevan nuoren miehen tavoitteena on löytää elanto monialaisen sisällöntuotannon saralta. 
  Ylijääskön kuvista yksi nousi Jessen mielessä ylitse muiden.
  - Ilme kiinnitti huomiota. Siinä on suruun ja kurjuuteen tottuneen lapsen ilme. Taustalla oleva tyhjä seinä ja hienosti koristellut vaatteet tuovat esiin kasvot, jotka eivät poseeraa, Jesse pohti syyrialaistytön kuvan äärellä.
  Myös Milja Linna on vaikuttunut näkemästään.
  - Näyttelyssä on pysäyttävä tunnelma, Milja mietti ja muu ryhmä oli samaa mieltä.
  Näyttelyn jälkeen opiskelijat tutustuivat vielä Luovan valokuvauksen runsaaseen toimintaan Anna-Leena Pesosen johdatuksella. Ratamolla opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia lisäoppia monelta valokuvauksen alalta. Kannattaa tarttua tilaisuuteen.
  Tutustu Esa Ylijääskön näyttelyyn täältä.


Teksti ja kuvat Mika Nykänen

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Veisto vei opettajan mestariksi

Alpo Kangas ja mestarin näyte.
Intohimo koristeveistoon houkutti Alpo Kankaan vaihtamaan roolinsa opettajasta opiskelijaksi ja
hyppäämään takaisin koulun penkille. Jo lähes kaiken koristeveistoalan koulutuksen käyneenä Alpon viimeisenä haasteena oli mestarinimikkeen saavuttaminen.
  - Arvostan kädentaitoja niin paljon, että halusin haastaa itseni koristeveistäjänä. Haluan, että tämä taito näkyy myös konkreettisesti jossakin, puualan opettajana Luovalla kampuksella toimiva Alpo pohtii motiivejaan.
  Ainoa ongelma oli, että Luovalla kampuksella ei ole aiemmin toteutettu erikoisammattitutkintoa koristeveistossa.
  - Kysyin aikuisopiston kouluttajilta, olisiko heillä mitään mahdollisuutta järjestää erikoisammattitutkinnon suorittamista koristeveiston alalta, vuosia sitten myös muotoilijaksi valmistunut Alpo kertoo.
  Pienen selvittelyn jälkeen homma lähti käyntiin käsityöntekijän erikoisammattitutkinnon alaisuudessa. Koulutuksen organisoijaksi valikoitui Satu Tammikari ja opinto-ohjelma rakennettiin Alpon opetustyön ehdoilla.
  - Onhan tässä vähän haastetta ollut sovittaa aikataulut yhteen, Alpo kertoo.
  Syksyllä aloittettu tutkinnon suorittaminen huipentuu tämän kevään päätteeksi mestarintyön esittelyyn ja arvioimiseen. Ohjaavat opettajat ja arvioijat ovat tunnustettuja alan ammattilaisia eri puolilta Suomea.
  Alpon ura veistäjänä alkoi jo 90-luvulla Teuvassa ja Jurvassa käydyissä koulutuksissa kuuluisien veistäjien Oiva Kentan ja Matti Konstetin oppilaana. Sieltä tie on vienyt muotoilijan koulutukseen ja lopulta opettajaksi Luovalle Kampukselle, missä Alpo on erityisesti levittänyt koristeveiston ilosanomaa nuorisolle.
  - Koristeveisto on käsityön ytimessä mutta nykyään sitä on näkyvillä niin vähän, Alpo harmittelee.
  Itse mestarityö on rokokootyylisesti veistetty vaatetelineen ja tuolin yhdistelmä.
  - Rokokoo on veistäjälle se tyylisuunta, jossa on eniten opittavaa, Alpo kertoo tuolin tyylistä. - Ja miellyttäähän se silmää myös.
  Tuoli tulee saamaan paikkansa kotoa makuuhuoneesta sängyn vierestä.
  -  Vähän on ollut kotona puhetta, että nuo vaatteet pitäisi laittaa johonkin telineeseen, Alpo hymyilee.
Teksti ja kuvat Mika Nykänen