maanantai 28. tammikuuta 2013

Rosoa tekstiiliin



Kevään aikana laitetaan Rosoa tekstiiliin ja venytetään ryijyä…
  Suomalaisten tuntema ryijy on nukkainen tekstiili, joka muodostuu loimista, kuteista ja villaisista nukista. Perinteisesti ryijyt ovat valmistettu joko kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukat valmiiseen pohjaan. Nyt venytetään ryijyn käsitettä. Mitä tapahtuu, kun kangaspuut vaihdetaan läppäkoukkuun, ryijyn pohjamateriaali metalliin ja ryijysolmu kierrätysmateriaaliin.
  Aikuisopiston tekstiilialan artesaaniopiskelijat jatkavat kevään aikana yhteistyötä Suomen käsityön museon ja Jyväskylän kansalaisopiston kanssa  Rosoa tekstiiliin luentosarjan ja Venytetään ryijyä työpajojen muodossa.
  Rosoa tekstiiliin on avoin luentosarja, jonne on kaikilla vapaa pääsy. Luennot pidetään Suomen käsityön museolla neljänä keskiviikko iltana (ke 9.1., ke 13.2., ke 20.3. ja ke 10.4.2013). Jokaisen luennon jälkeen artesaaniopiskelijat Venyttävät ryijyä työpajoissa, joissa teemoina ovat ryijyn virkkaaminen, neulominen, pujottaminen ja ryijyn tekeminen ihan miten vaan.


Rosoa tekstiiliin avoin luentosarja Suomen käsityön museolla

Ke 9.1. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN I
Luennoitsija Keraamikko Outi Särkikoski

Ke 13.2. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN II
Luennoitsija Kuvataiteilija Outi Puro/Mums; luento Mum´s hyvää tavarasta.

Ke 20.3. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN III
Luennoitsija Taidekäsityöläinen Outi Karikivi, Willatar; luento Risainattu morsian.

Ke 10.4. klo 17.30-19.00 ROSOA TEKSTIILIIN IV
Luennoitsija Tenka Issakainen

Luennot ovat kaikille avoimia, mutta luennon jälkeiseen tekstiiliartesaani opiskelijoiden  työpajaan voivat osallistua vaan Venytetään ryijyä –kurssilaiset, jotka ovat ilmoittautuneet Jyväskylän kansalaisopiston kurssille.

Nämä kurssilaiset jatkavat ryijyn venytystä vierailevien taitajien innoittamana myös neljänä lauantaina (12.1., 16.2., 23.3., 20.4. la 9.00–16.00) Jyväskylän kansalaisopistolla.
Ryijyn venytyksen innoittajina ovat
Minna Lahti, muotoilija AMK,
Marjo Hallila muotoilija, tekstiilisuunnittelija,
Kaija Huhtinen, artesaani ja
Raija Manninen, museolehtori

Kuvat ja teksti Marjo Tuhkanen


keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kalat akvaarioon

Jukka Vanhalan hai.
Kalustealan artesaanit täyttivät koulun näyttelyvitriinin teräksisillä kaloilla. Mielikuvitukselliset oliot saivat muotonsa tuotteen valmistamisen metalliosuuden kurssilla, jota veti Sirpa Sergejeff.
  - Olen aina ottanut ensimmäisen harjoittelutyön lähtökohdaksi luonnon muotojen tulkitsemisen materiaalin ehdoilla. Tänä vuonna teemana oli vesi, joten tehtävänä oli suunnitella metallinen kala  Sirpa kertoi.
  Lopputuloksena on huikea kokelma erilaisia vedeneläimiä, jotka kiiltelevät koulun akvaarion lasin läpi ohikulkijoille.

Joonas Hynnisen taidonnäyte.
  - Materiaalit määrättiin ennalta, koska tuote oli ensimmäinen harjoittelutyö. Tuotteista valmistettiin luonnollisen kokoiset protot korvaavista materiaaleista, mm. pahvista, Sirpa sanoi. 
  Tuotteesta piti suunnitella yksinkertainen ja pelkistetty taiteellinen uniikkityö, jonka käyttöfunktion jokainen sai määritellä itse. Osa tuotteista sai konkreettisen käyttötarkoituksen.
  - Jotkut kalat toimivat mm. valaisimena tai kynttelikköinä, mutta myös muotojen kanssa leikittelyä on joissakin "kaloissa" nähtävillä, Sirpa kertoi.




Johanna Saikkosen luomus.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Valokuvaajat dokumentoivat artesaanien arkea

Heini Kumpulaisen otos 
Elina Kautosta.
Ensimmäisen vuoden valokuvaajat ottivat tehtäväkseen dokumentoida artesaaniopiskelijoiden arkea. Joulun molemmin puolin otetut kuvat näyttävät muiden osastojen opiskelijoiden arkista aherrusta työsaleissa ja teoriatunneilla. Mukana on myös välähdyksiä tauoilta ja vapaa-ajalta.
  Projekti oli osa valokuvan toteuttamisen opintokokonaisuutta, jossa valokuvaajat tutustuvat valokuvatekniikkaan, kuvankäsittelyyn ja tulostamiseen.
  Katso kuvasarjat tästä linkistä tai Valitut kuvat -sivulta.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Pehmeitä graffiteja

Jenni Martikaisen tilkkupitsiä.
Koulun portaikossa ja käytävillä voi näinä päivinä törmätä outoihin havaintoihin. Metallikaiteilta löytyy pehmeitä kukkia, katosta roikkuu tilkkuja ja villaiset seitit levittyvät seinille.
  Kyseessä ovat tietenkin tekstiiligraffitit, joita vaatetuksen artesaanit ovat tehneet neulekurssin tuotoksina. Vaatetuksen lehtori Irmeli Raitasen mukaan maailmalla muodiksi kasvanut graffiti-ilmiö soveltuu hyvin osaksi neulekurssin ohjelmaa, koska niiden avulla on hyvä harjoitella perustaitoja, eli neulomista ja virkkaamista.
  - Myös kampuksen kaunistaminen oli tavoitteena, Irmeli kertoi.
  Ensimmäistä kertaa tekstiiligraffiteja tehnyt Chang Jitthong oli tyytyväinen työhönsä, joka oli kaiteeseen solmittava ruusuke.
 Chang Jitthongin ruusuke.
  - Idea tuli omasta päästä. Virkkasin työn villalangasta kerralla ilman liitoksia, Chang kertoi.
  Graffitit innostivat opiskelijoita myös tekemään ylimääräisiä töitä.
  - Alun perin oli tarkoitus, että opiskelijat olisivat käyttäneet harjoituksena tehtyjä neuleita graffitien pohjana, mutta kaikki halusivat tehdä graffitit alusta lähtien uusiksi, Irmeli sanoi.

Teksti ja kuvat Mika Nykänen

tiistai 8. tammikuuta 2013

Petäjävedeltä Lontooseen


Sallamari Löhönen
Opettajista on aina mukavaa, kun entiset opiskelijat kertovat kuulumisiaan ja kokemuksiaan artesaaniopinnoista. Seuraavassa viime keväänä vaatetusalan artesaaniksi valmistuneen Sallamari Löhösen tarinaa mm. työssäoppimisesta, joka tarjosi tärkeitä kokemuksia:

"Valmistuin Petäjävedeltä vaatetusalan artesaaniksi keväällä 2012. Hain viimeiselle jaksolle työharjoitteluun Lontooseen, ja hyvin menneen harjoittelun aikana minulle tarjottiin työpaikkaa sieltä. Muutinkin heti valmistuttuani Lontooseen.
  Työpaikkani oli yksi ensimmäisiä vintage- ja second hand -vaatteisiin erikoistuneista liikkeistä Lontoossa. Työtehtäviini kuului työskentely yhdessä heidän neljästä liikkeestään asiakaspalvelijana sekä stailaajana. Työskentelin myös yrityksen varastolla kolmen henkilön assistenttina, lisäksi omana vastuualueenani oli korujen hinnoittelu sekä pressilainat.
  Sain Petäjäveden koulutuksen kautta mahdollisuuden työharjoittelusta ulkomailla, joka edesauttoi pitkäaikaisen unelmani toteutumista. Koen saaneeni paljon kokemusta ja itseluottamusta työskennellessäni ja asuessani vieraassa maassa, joka helpottaa varmasti työllistymistäni myös Suomessa. Tällä hetkellä asun Suomessa, koska omien tulevaisuuden suunnitelmien toteuttaminen onnistuu helpommin omassa kotimaassa.
  Parhaimmat koulumuistot liittyvät varmasti kaikkiin mielenkiintoisiin persooniin ja elinikäisiin ystävyyssuhteisiin, joita loin opiskelun aikana. Petäjävedellä vallitsee hyvä ilmapiiri opiskelijoiden välillä, mikä varmasti vaikuttaa opiskelun mielekkyyteen.
  Haluaisin lähettää sellaiset terveiset nykyisille opiskelijoille, että olkaa itse aktiivisia. Jos teillä on joku oma juttunne, niin tehkää töitä sen eteen, älkääkä odottako, että kaikki tehdään puolestanne. Koittakaa suunnata työharjoittelujanne sellaisiin yrityksiin, joista voitte hyötyä jatkossa. Luokaa kontakteja koulun muiden oppilaiden kanssa, ja hyödyntäkää toistenne ammattitaitoa, sillä näillä kouluaikana luoduilla kontakteilla voi olla suuri merkitys valmistumisen jälkeen."

Terveisin, Sallamari Löhönen

Johdanto Mika Nykänen, kuva Sallamari Löhönen